Pitsimaalatut vanhat tuolit :)

Pientilalta
löytyi kaksi vanhaa tuolia, joista toisesta oli katkaistu jalkoja matalaksi.
Ne olivat mielestäni niin söpöjä, etten raaskinut poiskaan laittaa, vaan päätin maalata ne pitsitekniikalla.

Hiomisen jälkeen maalasin tuolit punaisella,
jonka jälkeen pitsin avulla maalasin niistä valkoiset.

Tuoli maalattuna.



Tahdoin tuolit omenapuun alle,
mutta omenapuu tekikin niin paljon omenoita,
että sen oli antauduttava painavan taakkansa vuoksi.

Isojärven kansallispuistossa :)

Suomalainen maisema osaa olla kaunis.

Kun mietit seuraavaa kesäloma-matkaasi,
suosittelen lämpimästi tutustumaan Isojärven kansallispuistoon.
Kotimaassa on niin monta kaunista paikkaa ja paljon nähtävää.

Hei muumit !..:)

Luonnontaidetta.

Aaltojen hellässä syleilyssä.

Vaelluskengät :)



Majavanhäntä ollut asialla.

Vanhaa lautaa ja teippiä - sisustusremonttia ;)

Puutöissä tekemäni peilin kehykset
vanhasta laudasta.

Keittiön kaakelit talon ostohetkellä.



       


Isäntä harrastaa mm. rekkojen / autojen / ikkunoiden / minkä tahansa teippaamista ja niinpä kävimme yhteistuumin vierailulla navetalla hänen teippi-varastollaan ja aloimme tekemään keittiöstä Emännälle mieleistä.


Kaakelit on siis teipattu. Ja näin päästiin askel lähemmäksi ralliruutu-keittiötä.


Route66 ja Harley Davidson on lähellä sydäntä.



Maitotonkka on takan vieressä
poltettavien roskien
säilytyspaikkana ;)

Entisöity ajoneuvo :)

 

Paikallisessa jäähallissa oli heti ensimmäisenä kesänä meille oikeinkin sopiva tapahtuma.
Niinpä - autoja ;)
Ja mopoja, ja kuorma-autoja ja vanhoja traktoreitakin.
Kyllä kelpasi. Sato kerättiin tällä kertaa kuvien muodossa.

Luonto-ohjelma :)

 

 

 

Meillä ei ole televisiota, koska kumpikaan ei ole kokenut mitään tarvetta istua sen ääressä päivät pitkät, niin ei ole tullut hankittua.

On niin paljon touhua ja riittävästi ohjelmaa jo omasta takaa.

Ja esimerkiksi luonto-ohjelmia pääsee katsomaan, kun kurkkaa vaikkapa ikkunasta ulos.

Tämä pupu asui täällä ainakin ensimmäisen kesän.

Sen lempipuuhaa oli tuijottaa ikkunasta sisälle tai istua pihatiellä korvat luimussa ja laskea autoja.

Romua ja Aarteita Pientilan kätköistä :)



Navetan vintiltä löytyi mm. peiliovia.

 Kärräsimme vanhoja ikkunoita navetan vintille,
kun osui sateinen päivä.
Vanhoja ikkunoita osui silmiin vähän joka puolella, kun kolusimme rakennuksia ja nurkkia läpi.
Toiveissa olisi saada tähän pikkuhiljaa jonkinlaista järjestystä, kun kaikki ei ole hujan hajan, vaan ikkunat on yhdessä paikkaa, ja rautaromu, laudat, ovet, työkalut jne. yhdessä paikassa.

Ovia on navetan vintille kertynyt aivan
tolkuton määrä.

Löytyi myös mm. pari pirttikalustoa,
nämä pääsi uuteen kotiin ja toisista teemme meille
keittiön pöydän ja penkit.






Nyt nämä vanhat ikkunat odottavat navetan ylisillä
intoa ja ideoita.

Mehitähtiä :)

Hurahtaminen mehitähtiin on jatkunut jo vuosia.
Ne ovat niin anteeksiantavia tällaiselle hortonomille, joka ei ymmärrä kukkien sielunelämästä tuon taivaallista, - paitsi että ne ovat kauniita silloin, jos kukkivat.

Ja koska en ollut onnistunut niitä tappamaan ja ne lisääntyvät jopa "mulle-heti-kaikki"-ihmisen mielestä mukavan äkkiä, niin niitähän oli ehtinyt hieman kertyä.


Talon edustalla on rinne,
jonne aiemmat asukkaat olivat kauniisti asetelleet luonnonkiviä.



Nämä kauniit portaat vierustavat kivikko-rinnettä.



Mehitähtien muuttokuorma.



Kun kävimme ensimmäistä kertaa katsomassa tilaa,
oli heti selvää, että kivikko tulee olemaan mehitähtien uusi koti. 

Olipahan homma laittaa kaikki mehitähden alut
kivien koloihin.
Yritin laskea paljonko niitä oli.
Uskoisin, että määrä on lähempänä tuhatta kuin sataa.

Vihdoinkin urakka tehty ja
mehitähdet ovat muuttaneet tilalle.

Maaseudun rauha :)

On kuin verhot vedettäisiin eteen, kun puihin puhkeaa lehdet. Pieni tila naamioituu luonnon helmaan.

Kun etsimme yhteistä kotia, halusi Isäntä, että tie on mahdollisimman lähellä ajatellen talven pimeitä öitä ja intoa lähteä ensin auraamaan pitkää pihatietä, ennen kuin voi harkita lähtevänsä töihin.

Itse taas tahdoin olla mahdollisimman metsässä keskellä ei mitään niin kuin siihenkin asti olin ollut pienessä mummonmökissä lihakarjan  piirittämänä saarekkeessa keskellä peltoja.
Kompromissina tämä pientila on asvaltti-päällysteisen maalaistien varressa, muutaman kilometrin päässä lähimmästä kaupasta ja isosta tiestä.

Ainii, ja katuvalot ylettyvät tänne asti. Olipahan tottuminen ensimmäisinä syysiltoina siihen, että se keinovalo loimottaa suoraan ikkunasta silmiin.
Kuunvalo kun oli riittänyt vallan hyvin, näki tähdet, puiden silhuetit, hiljaisuuden..
Kaiken sen minkä katuvalot kätkee.

Mutta onhan tämä ollut hyvä kompromissi.
Tykkään tästä kuin hullu puurosta,
asvaltista ja katuvaloista huolimatta.

Riisipelto :)

Ensimmäisenä kesänä yläpelto näytti tältä. Naapurin Isäntä oli siinä tasaisin väliajoin pyörähtänyt traktorilla ja yrittänyt kai jotain viljelläkin, mutta pelto oli koko kesän todella märkä. Niinpä siitä puhuttiin riisipeltona.
Kiitos naapurin Isännän, tuo pelto ei nyt kasva kaiken maailman pajukkoa. Syksy kun koitti, sovimme, että otamme tämän pellon omaan hoitoomme ja aloimme kunnostamaan siitä kukkapeltoa kylätien varteen. Mm. sitä projektia pystyy seuraamaan tämän blogin matkassa.

Rallipolku :)

Tiluksilla kiertää heinittynyt pieni tie, jonka nimesimme rallipoluksi.
Sitä on ehditty päästellä jo jos minkälaisella vehkeellä ja ilman.
Rallipolku kiertää alapihalta puutarhan sivua navetan vintille.



Tässäkin olisi lampaille kesätöitä,
ettei rehut valtaa väylää ja tee tiesulkua.

Pienen metsikön poikki polku navetan vintille.